Säännöt

1§

Yhdistyksen nimi on Kainuun Beagle Ry ja sen kotipaikka on Kajaanin kaupunki.

2§

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää harrastusta beaglein koulutukseen, kilpailemiseen, kasvatukseen ja jalostukseen. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen siihen osallisille eikä sen toiminta muulloinkaan ole pääasiasiallisesti taloudellisesti laatua. Yhdistys voi kokouksessaan päättää liittymisestään jonkun kennelyhdistyksen jäseneksi

3§

Yhdistyksen nimi on Kainuun Beagle Ry ja sen kotipaikka on Kajaanin kaupunki.

4§

Yhdistyksen jäseneksi voi yhdistyksen hallitus hyväksyä jokaisen hyvänmaineisen henkilön. Yhdistyksen jäsenet ovat:

  1. kunniajäseniä,

  2. ainaisjäseniä tai

  3. vuosijäseniä.

Hallituksen esityksestä yhdistys voi kokouksessaan kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin suuressa määrin edistänyt yhdistyksen päämääriä tai tarkoitusperiä. Tällöin vaaditaan, että 3 /4 annetuista äänistä on esitystä kannattanut. Vuosijäsenet suorittavat yhdistykselle liittymis- ja vuosi maksun, joiden suuruuden ensimmäisen kerran määrää yhdistyksen perustava kokous ja sitten vuosittain yhdistyksen vuosikokous. Ainaisjäsen maksaa vuosimaksun kymmenkertaisena. Kunniajäsenet eivät suorita maksuja. Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä ilmoittakoon siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

5§

Yhdistyksen hallitus voi yksinkertaisella äänten enemmistöllä erottaa jäsenen:

  1. ellei hän ole maksanut jäsenmaksuaan ennen lokakuun ensimmäistä päivää,

  2. jos jäsen on toiminut yhdistyksen sääntöjen tai tarkoitusperien vastaisesti

  3. rikkonut hyviä tapoja tai lainmääräyksiä.

6 §

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, neljä varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen kerran perustavassa kokouksessa, sen jälkeen yhdistyksen vuosikokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, ja rahastonhoitajan. Sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi voidaan valita myös hallituksen kuulumattomia yhdistyksen jäseniä. Virkoja voidaan yhdistää. Hallitus päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kaksi jäsentä on läsnä. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

7§

Yhdistyksen päätetään kalenterivuosittain. Tilitarkastajien tarkastuskertomus on jätettävä hallitukselle viimeistään kolme päivää ennen vuosikokousta.

8§

Yhdistyksen kokoukset ovat:

  1. vuosikokous, joka on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä,

  2. ylimääräinen kokous, joka pidetään jos yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1 /1 0 yhdistyksen jäsenistä ilmoittamansa asian johdosta sitä hallitukselta kirjallisesti anoo. Kutsu yhdistyksen kokoukseen tapahtuu vähintään 7 päivää ennen kokouksesta kullekin jäsenelle. Postitetulla kirjeellä tai lehti-ilmoituksella. Kokouksissa on kullakin läsnä olevalla jäsenellä yksi ääni.

9§

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. valitaan puheenjohtaja,

  2. todetaan kokouksen laillisuus,

  3. valitaan kaksi läsnä olevaa kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi sekä kokouksen sihteeri ja kaksi äänten laskijaa,

  4. esitetään hallituksen laatima vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto

  5. vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai muusta toimenpiteestä, johon vuoden kuluessa pidetty hallinto ja siitä tehty tili ehkä antavat aihetta.

  6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet,

  7. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä,

  8. määrätään liittymis- ja vuosimaksun suuruus,

  9. vahvistetaan alkavan toimintakauden toimintasuunnitelma ja talousarvio,

  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

10§

Näiden sääntöjen muuttamista saadaan tehdä muutos vain yhdistyksen vuosikokouksessa, jotta päätös olisi pätevä, vaaditaan 3 / 4 annetuista äänistä muutosehdotuksen puolesta. Muutosehdotus on jätettävä kirjallisesti hallitukselle vähintään viikkoa ennen vuosikokousta ja ehdotus on hallituksen pöytäkirjan muodossa annetun lausunnon kera esitettävä vuosikokouksen käsiteltäväksi.

11§

Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään yhdistyksen vuosikokouksessa ja päätöksen tekemiseen tarvitaan vähintään 3 /4 annetuista äänistä. Jos yhdistys päätetään purkaa, luovutetaan sen varat kokouksen päätöksen mukaan jollekin rekisteröidylle yhdistykselle, joka työskentelee beagle rodun edistämiseksi tai jollekin muulle rekistöröidylle kennelyhdistykselle.

12 §

Muuten noudetaan mitä laissa yhdistyksessä säädetään.

Ensi kertaa kokeeseen?

MINÄKÖ AJOKOKEISIIN – MIKSI –ONKO KOIRASTANI KOEKOIRAKSI?

Edelleen tuntuu monella olevan liian korkea kynnys lähteä viemään omaa beagleaan ajokokeisiin ja otsikossa olevat kysymykset nousevat yleensä aina esille. Yritän nyt vastailla näihin kysymyksiin.

Muistan hyvin omasta beaglehistoriasta ne ajat, kun pidin ajokokeita lähinnä höpöhommina ja pelkästään hyvän metsästysajan hukkaamisena. Asuessani Paltaniemellä tiesin Pahkalan Eerolla olevan hyvin kokeissa menestyneen beaglen. Kuljimme jahdissa samoilla metsästysmailla ja aloin kiinnostuneena kuunnella, että miten se koekoira oikein toimii. Asia jäi kuitenkin silloin pelkäksi kuunteluksi.

Aikaa kului ja hankin uuden beaglen, jonka ajoa Eero ilmeisesti yhteisillä jahtireissuilla kuunteli ns. sillä korvalla. Hän alkoi ehdotella, että tuo Jussi pitäisi viedä kokeisiin. Vastusteluistani huolimatta kovan painostuksen alaisena ilmoitin sen kokeisiin ja Eero lupauksensa mukaisesti lähti tuomariksi.

Sitä päätöstä en ole koskaan katunut vaan pikemminkin sitä, etten ollut jo aiemmin lähtenyt mukaan. Ajokoetoiminta on antanut vuosien ja vuosikymmenten varrella lukuisia huikeita kokemuksia, satoja tuttuja, kymmeniä kavereita ja useita ystäviä niin kotikulmilla kuin ympäri Suomea. Oman koiran osalle tulee tietysti väistämättä epäonnistumisiakin, mutta sitä maukkaammalta maistuvat ne hyvät päivät. Olen päässyt myös kuuntelemaan kymmenien, jopa satojen muitten koirien toimintaa ja nauttimaan niitten ajoista ja omistajien onnenhetkistä. Olen viihtynyt erinomaisesti tämän harrastuksen parissa.

Ajokokeen tarkoituksena on hankkia jalostusta varten tietoa ajavien koirien jäniksen ajo-ominaisuuksista. Lisäksi koetoiminnalla kehitetään koeharrastajien yhteistoimintaa ja tarjotaan kilpailumahdollisuuksia harrastajille. Kun tiedetään, että vain n. 10 % beagleista pääsee kokeissa näyttämään ajotaitonsa, niin meillä jää valtaosa rodusta suunnitelmallisen jalostustoiminnan ulkopuolelle. On selvää, että näissä pelkästään metsästyskäytössä olevissa koirissa on yhtä hyviä tai jopa parempia ajureita kuin ns. koekoirissa, mutta niistä vain ei ole mitään luotettavaa tietoa saatavissa.

Rodun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada mahdollisimman monesta beaglesta koepohjaista faktatietoa ja näin saada laajennettua rodun jalostuspohjaa. Vaikka jalostus on tärkein syy koetoiminnalle, niin ei sovi väheksyä myöskään hyvän ja mielenkiintoisen harrastuksen ja kilpailun tuomaa jännitystä ja mielihyvää mukana oleville ihmisille.

Metsästyksessä toimiva beagle on myös hyvä koekoira. Kokeissa pyritään arvostelemaan koiran työskentelyä ja niitä ominaisuuksia, jotka ovat myös metsästyksessä tärkeitä. Nyt ei jänistä ammuta, vaan merkitään koepäivän ajalta arvostelukorttiin muistiin koiran toiminta eri tilanteissa.

No milloin sitten oman koiran kanssa voi lähteä kokeisiin, koska se on tarpeeksi hyvä? Tuohon kysymykseen on aika vaikea mitään yksiselitteistä rajaa antaa. Kun koira pystyy itsenäiseen työskentelyyn, se saa jäniksen useimmiten liikkeelle ja pystyy sitä keskimäärin tunnin verran ajamaan, niin kyllä sen kanssa voi jo huoletta myös kokeisiin lähteä. Kuten edellä olevasta nähdään, niin ei kokeissa mitään ylimaallisia kykyjä vaadita, ihan tavallinen ajava beagle riittää.

 

KOKEEN KULKU:

Koira ilmoitetaan kokeeseen vähintään 5 päivää ennen koetta koekalenterissa mainitulle henkilölle. Ilmoittautumismaksun ehtii useimmiten hoitaa koepaikalla. Samalla pitää ilmoittaa myös mukana tulevat 2 tuomaria. Jos ei tunne tai tiedä ketään tuomareita, niin olemme beagleyhdistyksessä sitoutuneet etsimään ensikertalaiselle tuomarit kokeeseen, joten siihen ei hyvä asia saa kaatua.

Kokeen keskuspaikalle kokoonnutaan sihteerin ilmoittamana aikana, yleisimmin koepäivän aamuna. Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla, jossa käydään vähän läpi sääntöjä ja kokeen kulkua. Puhuttelun jälkeen arvotaan koirille koemaastot ja nimetään mukaan lähtevät 2 palkintotuomaria.Annetaan koirien irtilaskuaika ensimmäiselle erälle ja sitten vain siirrytään arvottuun maastoon.

Kokeessa on 2 ajoerää, joissa kummassakin ajoaikaa 120 minuuttia. Hakuaikaa on koko koepäivälle yhteensä 240 minuuttia, jonka kuluessa on molemmat ajettavat löydettävä ja saatava liikkeelle.

Koira on aina kytkettävä ensimmäisen ajoerän tultua täyteen eikä sitä saa laskea hakemaan uudelleen samaa jänistä vaan on siirryttävä maastossa eri paikkaan. Ajoerä voi koostua myös useammasta osasta, jos se keskeytyy koirasta riippumattomasta syystä, jänis esim. menee louheen tms. Tällöin koiralla on mahdollisuus hakea uusi ajettava.

Kokonaisajoajasta vähennetään 5 minuuttia pidemmät hukat ja näin saadaan erän pisteitä antava ajoaika. Ajosta voi saada maksimissaan 70 pistettä ja on tärkein lopputulokseen vaikuttava tekijä.

Lisäksi arvioidaan koiran hakutyöskentely, josta maksimi on 10 pistettä. Haukusta, jossa tärkein ominaisuus on kuuluvuus, saa 10 pistettä ja vielä ajotaidosta myös 10 pistettä. Ajotaidossa arvioidaan koiran kykyä pitää jänis liikkeellä ja miten sujuvaa ja etenevää ajo on. Maksimipistemäärä on siis 100 pistettä. Tappiopisteitä koira voi saada hakulöysyydestä ja ajolöysyydestä, kummastakin enintään 10 pistettä. Lopputulokseen lasketaan ajoajasta ja ansioista tulevat pisteet vähennettynä mahdollisilla tappiopisteillä

Lisäksi arvioidaan lukuisa määrä ns. lisätietoja, joilla on vaikutusta koiran työskentelyyn tai antavat muuten jalostuksellista lisätietoa koiran taidoista. Lisätiedot eivät kuitenkaan vaikuta loppupisteisiin. Myös koiran metsästysinto arvioidaan nykyisissä säännöissä lisätietona.

Koeryhmä, siis koiran ohjaaja ja 2 tuomaria, pyrkii toimimaan koesuorituksen aikana mahdollisimman paljon samalla tavalla kuin metsälläkin. Pyritään seuraamaan koiran työskentelyä sitä kuitenkaan häiritsemättä ja pyritään saamaan myös ajettavasta näköhavaintoja

Sorkkaeläin on kiellettyä riistaa ja jos ajaa sitä yli 30 minuuttia niin, ettei koiraa saada lopettamaan, niin se johtaa kokeen sulkemiseen.

Siinäpä pääpiirteittäin ajokokeen kulku ja arvosteluperusteet. Samoja asioita painotetaan kuin metsästyksessäkin. Hyvää lisätietoa saa osallistumalla palkintotuomarikoulutukseen, joita tulevanakin syksynä järjestetään ainakin Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Tarkempia tietoja löytyy näilläkin kotisivuilla olevasta koulutuskalenterista.

Kuten edellä kirjoitetusta näkee, niin ei tämä koetoiminta ole sen kummempaa hommaa kuin muukaan koiran kanssa touhuaminen. Kokeilemallahan se parhaiten selviää, että miten harrastuksen parissa viihtyy.

Näkemisiin: Ilmari Pulkkinen

5.4.2012

Kiertopalkinnot

SAVO-POKAALI KIERTOPALKINON SÄÄNNÖT

Savo-Pokaali otetaan uudelleen kiertoon 2024 alkaen.

Palkinnon tarkoituksena on lisätä koekäyntejä jäsenistön keskuudessa. Siitä kilpailevat kaikki kainuulaiset beaglet kalenterivuosittain ajokokeissa saavutettujen loppupisteiden summan perusteella. Kilpailussa huomioidaan kaikki koiran ko. vuoden koekäynnit.

Koiran omistajan on ilmoitettava koiran tulokset tammikuun aikana yhdistyksen sihteerille. Kiertopalkinto luovutetaan vuosikokouksessa. Palkinnon saajan tulee vuosittain kaiverruttaa siihen vuosiluku, koiran nimi, pistemäärä ja omistajan nimi. Palkinto kiertää kymmenen vuotta, kierto on alkanut v. 2013. Vuonna 2022 palkinnon saa omakseen koiran omistaja, jonka koirilla on eniten kiinnityksiä siihen. Kiinnitysten ollessa tasan palkinnon saa se, jolla on suurempi koekäyntien yhteismäärä. Mikäli koekäyntien yhteismääräkin on tasa ratkaisee kiinnitysten yhteispistemäärä.

VUODEN PERIYTTÄJÄ KIERTOPALKINNON SÄÄNNÖT

Palkinnosta kilpailevat Kainuun Beagle ry:n jäsenten omistamat koirat ja se jaetaan vuosittain yhdistyksen vuosikokouksessa.

Parhaana periyttäjänä palkitaan koira jonka jälkeläisten edellisen kalenterivuoden aikana ajokokeissa (BEAJ) savuttamien pisteiden summa on suurin.

Kultakin jälkeläiseltä otetaan laskentaan parhaan koetuloksen loppupisteet. Jälkeläisten tulee olla palkittuja näyttelyssä.

Pisteet lasketaan niiden viiden viimeisen pentueen jälkeläisten tulosten perusteella joiden syntymästä on laskentahetkellä yli vuosi.

Palkintoon kaiverretaan vuosiluku, parhaan periyttäjän nimi, voittopistemäärä ja omistajan nimi.

Palkinto kiertää vuoden 2029 vuosikokoukseen saakka jolloin sen saa haltuunsa koira jolla siihen on eniten kiinnityksiä, kiinnitysten määrän ollessa sama ratkaisee korkein pistemäärä.

Kainuun Beagle ry

 

VUODEN KOEKOIRA KIERTOPALKINNON SÄÄNNÖT

Vuoden koekoira säännöt

Palkinnosta kisaa Kainuun Beaglen jäsenten koirat, mikäli koiralla on useampia omistajia tulee kaikkien omistajien olla jäsenia jotta koira voi kisata palkinnosta.

Lasketaan 3 parasta ajokoetulosta jotka saavutettu vuoden aikana. Max 1 tulos kokokauden kokeesta.

Koiran omistajan on ilmoitettava koiran tulokset tammikuun aikana yhdistyksen sihteerille. Kiertopalkinto luovutetaan vuosikokouksessa. Palkinnon saajan tulee vuosittain kaiverruttaa siihen vuosiluku, koiran nimi, pistemäärä ja omistajan nimi.

Palkinto kiertää kymmenen vuotta ja kierto alkaa v. 2024. Palkinnon saa omakseen koira jolla on korkein pistemäärä kun kierto päättyy.

 

VUODEN NÄYTTELYKOIRA KIERTOPALKINNON SÄÄNNÖT

Vuoden näyttelykoira -kilpailun säännöt
01.01.2018 alkaen
Kilpailuun voi osallistua koira:
-jonka omistaja on Kainuun Beagle Ry:n jäsen.
-Jos koiralla on useampi omistaja, on kaikkien oltava Kainuun Beagle Ry:n jäseniä.
-joka on rekisteröity Suomen Kennelliiton FI/FIN rekisteriin tai EJ/ER rekisteriin.

Suurimman pistemäärän saanut koira saa haltuunsa kiertopalkinnon ja palkinto jaetaan Kainuun Beagle Ry:n vuosikokouksessa.

Kilpailuaika on kalenterivuosi.

Yksi pistemäärä / näyttely. Mukaan lasketaan korkeintaan viiden (5) näyttelyn tulokset

Kilpailun voittajalle ilmoitetaan sähköpostilla noin kaksi viikkoa ennen yhdistyksen vuosikokousta.

Kiertopalkinnon haltija on vastuussa palkinnosta ja on velvollinen toimittamaan sen Kainuun Beagle Ry:n seuraavaan vuosikokoukseen. Se kenen hallussa kiertopalkinto on, kaiverruttaa ja puhdistuttaa sen omalla kustannuksellaan.

Pisteiden mennessä tasan voittajan ratkaisee se, kenellä on paras tulos pääerikoisnäyttelystä. Jos ei vieläkään saada eroa, niin tuloksen ratkaisee arpa.

Pistetaulukko;

RN= ryhmänäyttely
KR= kaikkien rotujen näyttely
KV= kansainvälinen näyttely
Nord= Nord näyttely
ER= erikoisnäyttely